Wuffinkulman blogi - Verkkokaupantädillä on asiaa

Wuffinkulman blogi - Verkkokaupantädillä on asiaa

Maaliskuu 2019

On projekteja ja sitten on partaprojektejaLeitz-kampanjapaketti3_tuotekuva_ml

Eihän tässä verkkokaupantäti ole ehtinyt kuin hädin tuskin selkänsä kääntää, niin sillä välin firman nuori digimies on kasvattanut kunnon parran itselleen. Tai eihän sitä oikein muille kuin itselleen voikaan kasvatella. Minä kyllä luulen, että tässä on nyt kyse siitä, että hän ilmeisesti kuvittelee pidemmällä parralla varustettuna näyttävänsä edes jossain määrin iäkkäämmältä ja saavansa täten lisää auktoriteettia. Antaa toisen nyt sitten haaveilla, kyllä unelmia pitää olla.

Toimistohommia paiskitaan joka tapauksessa tukka tötteröllä ja nyttemmin myös parta pörheänä. Kun eihän se verkkokauppa sillä tavalla pyöri, että pistetään vaan kauppa pystyyn ja jäädään tiskin taakse odottelemaan. Nyt onkin juuri käynnissä oikein suurprojekti, jossa lisätään ihan erkkinä tuotteille lisätietoja. Samalla tässä pääsee mukavasti esittelemään tuotetietouttaan nuorelle digimiehelle, joka melko varmasti ei erota biohajoavaa pesuainetta tavallisesta pesuaineesta. Ja tuossa se silti yrittää neuvoa kirjoittamaan hakukoneoptimoidusti niin, että Google tykkää siitä. Google ja Google. Tekisi ihan mieli sanoa ruma sana. Ja sanonkin. Voi Vitalis!

Kyllä tässä on sisältöjä kirjoiteltu niin verkkokauppaan kuin omaan ja muidenkin elämään jo kauan ennen kuin minkäänlaisia hakukoneita oli edes olemassa. On tämä maailma kummalliseksi mennyt, kun jonkun amerikanserkun keksimä hakukone nyt määrää kaikesta. Sen mielestä pitäisi kuulemma tuotteen nimeä toistaa tekstissä paljon, melkein joka lauseessa. Kyllä ei vanha äidinkielenopettajani lainkaan tykkäisi tällaisesta. Ei ennen vanhaan saanut toistaa yhtä ja samaa sanaa lauserakenteissa yhtenään, heti tuli punainen merkintä ja opettajan silmälasien takaa paheksuva katse. Ja jos NYT EN TEE niin, tulee digimiehen silmälasien takaa paheksuva katse. Hohhoijaa.

Eipä ollut toisaalta ennen vanhaan olemassa näitä verkkokauppojakaan, itse piti pyörällä polkea kirkolle ostamaan iso laatikollinen niitä Brunbergin Suukkoja. Olivat juuri silloin tarjouksessa, vaikkakin sillä alkuperäisellä nimellään. Löysin ne ihan ilman minkäänlaisia hakukoneita. Ja ihan itse piti kävellä kaupan nurkan taakse, avata laatikko ja syödä seitsemän Suukkoa peräkkäin. Sitten tuli kamalan huono olo ja piti vähän yrjötä sinne kaupan nurkan taakse. Ihan itse piti se avattu laatikko toisessa kädessä polkea pyörällä takaisin kotiin ja syödä loput heti, kun olo vähän tasoittui.

Jaaha, digimies lähti täyttämään kahden litran kahvimukiaan ja arvatenkin sukimaan partaansa peilin eteen. Minäpä taidan sillä välin äkkiä kirjoittaa ihan mitä lystään.

 


Helmikuu 2019

Ystävänpäiväksi uusi radioYstavanpaiva_02-2019_kirjeeseen
Mitä olisi

Kyllä tässä on nyt sitten tilattu uusi radio työpaikalle ja vieläpä sellainen hyvin vanhanaikainen, jossa ei ole mitään digitaalista. Sitä kun ei onneksi pysty käyttämään työpaikan nuorisojengin edustajat, kun eivät osaa säätää niitä pyöreitä analogisia namiskoita. Tämä kaikki alkoi siitä, kun täti-ihminen laittoi toimistolla Helmiradion 80-luvun ihastuttavat biisit soimaan ja lähti hyväntuulisena hakemaan kahvia keittiöstä, niin eikös sillä välin firman nuori digimies ollut vaihtanut radiokanavaa ja keittiöstä palaavan täti-ihmisen korvat halvaantuivat, kun sieltä tuli jotain nuorisojengien suosimaa kamalaa teknohippijuppimusiikkia. Koko työpaikka hytkyi niin, ettei meinannut kahvi pysyä kupissa eikä vanhat amalgaamipaikat hampaissa. Siinä kyllä romuttui tädin mielikuva Olivia Newton-Johnista ja John Travoltasta tanssimassa ja laulamassa viehkeästi toisilleen nahkavetimissään ja kuohkeissa kampauksissaan. Oi voi. Siksipä juuri on tuo edellä mainittu analoginen radio tilauksessa, digitaalinen radio on piilotettu lukittuun kaappiin ja täti-ihminen istuu avaimien päällä. Sieltä ei nuorisojengi arvaa niitä etsiä.

Muuten tässä kyllä ovat hommat sujuneet ihan ok. Verkkokaupan uusi layout on saanut paljon kiitosta ja itsekin tykätään siitä. Aika paljon on palauteviesteissä digimiehelle lähetelty terveisiä, että vähän vähempikin riittäisi. Mutta onhan se toki myönnettävä, että hän on kyllä aika mukava. Musiikkimaustaan huolimatta. Melkein pitää ihan todeta, että kyllä digimies saattaa hyvinkin olla ihmisen toiseksi paras kaveri.

Hyvää ystävänpäivää!

 


 

Tammikuu 2019

Digimiehen paluu ja verkkokaupan uudistus
Paulig_arvontapaketti_01-2019_kirjeeseen2

Niin se vaan on vuosiluvussa taas uusi numero opeteltavana. Ja firman nuori digimieskin palasi vihdoin etelänmatkaltaan takaisin töihin. Levänneenä ja ruskettuneena tietenkin. Kyllä ei selvästikään ole lomallaan yhtään miettinyt, miten se verkkokaupantäti siellä kotimaassa jakselee. Siellä sitä on yli viikko retosteltu ilman paitaa ja varmaan ilman housujakin. Mutta ei kyllä taatusti ilman pinacoladaa ja ties mitä huimausaineita. Ja kauankohan tuosta kaikesta toipumiseen taas mahtaa mennä. Tosiasiahan on, että parasta lääkettä lomailusta toipumiseen on rapsakka työtahti ja TA-DAA, kohta hän ei muista lomalla ikinä olleensakaan.

No nyt onkin oikein sopivasti täysi tohina päällä ja verkkokaupan ulkoisen olemuksen kasvojenkohotus on juuri saatu valmiiksi! Namiskat, nippelit ja nappelit ovat saaneet uuden värityksen ja muutenkin on yleisilmettä raikastettu. Pistää kyllä vähän miettimään, josko verkkokaupantädinkin yleisilmettä vielä saisi modernisoitua ja raikastettua. Mutta siihen projektiin ei kyllä koodarin palkkaaminen riitä, tarvitaan vähintään kirurgi, kampaaja ja kierrätysasiantuntija. Ehkä sellainenkin päivä vielä koittaa, mutta ei kannata henkeä pidätellen odotella tai loppuu happi. Sen sijaan kannattaa käydä vilkaisemassa verkkokaupan uudistunutta ilmettä ja osallistua arvontaan, jossa voittaja saa laatikollisen Presidenttikahvia ja Pauligin kahvirasian!

Osallistu tästä >>
 


Joulukuu 2018

Nythän on jouluLanttu

Sen vaan sanon, että kyllä on tämä syksy mennyt niin nopeasti, ettei edes harmaita hiuksia ole ehtinyt tulla lisää. Juurihan sitä vasta palattiin kesälomilta, oli hellettä ja hyttysiä. Ja juurihan vasta tuo firmaan palkattu nuori digimies aloitti kaikkien asioiden analysoimisen. No nyt se on sitten vissiin analysoinut riittävästi, kun kuulemma aikoo pitää kaikki välipäivät vapaata ja vieläpä sanoo lähtevänsä kaukomatkalle kauas lämpimään. En oikein usko, että on yhtään hyvä idea. Kyllä joulu pitää aina viettää Suomessa, eikä missään palmun alla uima-altaan reunalla. Eihän siellä ole lunta eikä jäätä, paitsi epämääräisissä discoissa ja Gin & Tonicissa. Eivätkä ne ulkomaalaiset osaa lanttulaatikkoa siellä riittävän pitkään haudutella eikä perunalaatikkoa kunnolla imellyttää, pilalla on taatusti koko joulu.

Kyllähän minä yritin ehdottaa, että voisin ihan vaan kunnon perinnejouluruokien laittamisen takia uhrautua lähtemään mukaan, pakkaisin vaan lanttusoseet, perunat ja jouluisen esiliinani matkalaukkuun. Täytyisi vaan ensin selvittää, saako lanttusosetta ottaa matkustamoon vai joutuuko pistämään ruumaan. Ja kyllä pitää kinkkukin syväpakastettuna pakata ja pyytää kapteenia lentämään joutuisasti, ettei ehdi sulaa ennen aikojaan. Mutta hyvin nihkeää oli digimiehen suhtautuminen näinkin ystävälliseen ehdotukseen. Menköön sitten ja syököön sitä paikallista puuroutumatonta riisiä. Kyllä verkkokaupantäti pitää kaupan yksin pystyssä sillä välin, eikä vietä tuollaisia ylimääräisiä lomia. Välipäivät kuuluu olla töissä ja joulu Suomessa, hätspäg #.

Mutta pakkaan nyt kuitenkin nuo eväät sille mukaan.

 


k

Joulukuu 2018

Pikkujoulua

Kyllä tässä nyt on verenpaineet taas hiukan koholla, kun on joutunut virkistäytymään firman pikkujouluissa. Minunhan piti siellä tuota meidän nuorta digimiestä vahtia, niin kuin puhetta aiemmin oli, mutta siinä tungoksessa kadotin hänet näköpiiristä ja piti hetken aikaa tanssia pöydillä, että näki paremmin kauas. Enhän minä muuten. Ja kyllä siitä apua oli, löysin hänet jokin ihme korihattu päässä tanssilattialta. Epäilen kyllä vahvasti, että se hattu oli hedelmäkori, mistä lie sen löytänyt ja mihin oli mahtanut piilottaa hedelmät. No en noita hedelmällisyysasioita kovin kauaa ehtinyt miettiä, kun piti mennä laulamaan karaokea. Siinä laulaessa kun aika hyvin pystyi pitämään silmällä kaikkia. Enhän minä muuten.

Lapin kesä on kyllä hieno kappale, ja on se Eino Leino ollut varmasti hieno mies. Minä sen sijaan kyllä taisin unohtaa juoda välillä vettä ja mennä aikaisin nukkumaan. Ain laulain töitäs tee ja niin teinkin, puoli neljään asti aamulla, kunnes huomasin, että kaikki muut olivat jo lähteneet ja verenpainemittarinikin oli kadoksissa. Kyllä yhtäkkiä tajusin olevani yksinäinen semivanhus pikkujouluna ja menin nukkumaan miettien varhaiseläke- ja pelargonia-asioita, unohtaen olla tippaakaan digimiehestä huolissaan. Kyllä nuoret pärjäävät. Ei ole helppoa tämä kaupantädin työ, mutta mitäpä sitä ei verkkokaupan vuoksi tekisi. Enhän minä muuten.

 


Anssi3

 

Marraskuu 2018

Paineita riittää

Kamalasti kiitoksia ihanista palautteistanne asiakaskyselyssämme! On ilo palvella teitä ja yritämme parhaamme mukaan kehittää verkkokauppaamme vinkkienne perusteella. Tässä ovatkin hommat sujuneet viime aikoina ihan kohtalaisesti, digimieskin on sopeutunut talon tavoille jotenkuten, eikä enää jatkuvasti steppaile mallin askelin pitkin käytäviä. On vissiin ymmärtänyt, ettei firman kuvastoon pääseminen tarkoita sitä, että alkaisivat Voguesta soitella. Kahvia digimies tosin naukkailee siihen tahtiin, että kannattaisikohan jotain vatsahappopillereitä hommata. Kyllä tässä joutuu perään katsomaan ja kantamaan jatkuvasti mukana verenpainemittaria. Onhan ne paineet häneltä tarkistettava monta kertaa päivässä.

Huolestuttaa tietenkin sekin, kun saatiin kutsu firman pikkujouluihin. Ei kai ne vaan hyvänen aika aio tuon ikäiselle niitä drinkkilippuja antaa enempää kuin korkeintaan yhden. Kyllä muuten saa taas olla vahtimassa, ettei tuo tanssi pöydillä jotain nuorisodiskonjytkettä silmälasit huurussa ja kravatti vinossa aamuyöhön asti. Että eihän tässä nyt taas yhtään pysty töihin keskittymään, kun jatkuvasti pitää olla huolissaan. No niin, mitataanpa ne verenpaineet taas. Ensin itseltä, sitten vasta digimieheltä.

 


 

Lokakuu 2018

Nippelit ja nappelit

Voi elämä. Taas tuo meidän nuori digimies höpöttää ihan outoja. Että nyt sitten pitäisi vaihtaa verkkokaupan namiskoiden väri vihreästä mustaksi. Niin ja että kuulemma namiska ei ole namiska, vaan painike. Ja että nippelit ja nappelit eivät muka ole oikeita verkkokauppatermejä, vaan pitää puhua css-tyylitiedostoista ja metatiedoista. Täyttä huuhaata. Kyllä on verkkokaupantäti asennellut nippeleitä ja nappeleita jo silloin, kun digimies ei vielä ollut digimies, vaan pottanoviisi. Ei tässä yhtään mitään neuvoja kaivata, itse on aina pärjätty. Eikä tuo lonkkavaivakaan vielä kovin paha ole ja aikuisnäkökin jotakuinkin hallinnassa.

On vissiin tainnut digimiehelle nousta hattuun firman kuvastomalliksi pääseminen, kun tuossa se siitä lähtien on nuorekkaana nojaillut pöydänkulmaan aivan ihme asennoissa, kävellyt kädet lanteilla pitkin käytävää, välillä pyörähdellen ja suuntaa vaihtaen. Niin että kyllä tässä taas aika paljon kestämistä on. Ei yhtään ole helppoa olla verkkokaupantäti.

 


 

Syyskuu 2018

Digimies ja digimiesAnssi2

Sillä lailla. Ovat nyt sitten pyytäneet sitä meidän firmaan vasta äskettäin palkattua uutta nuorta hoikkaa digimiestä huippumalliksi meidän ensi vuoden tuotekuvastoon. Vaan eipä kyllä pyydetty verkkokaupantätiä malliksi. Pikemminkin vihjattiin, että jos en mielellään kävelisi kuvausten aikana jatkuvasti eestaas siellä taustalla. On kuulemma läpinäkyvää huomiohakuisuutta. Pyh!

No olkaa te huippumallit vaan sitten ihan rauhassa siellä lorvimassa, verkkokaupantäti täällä sillä välin miettii, kelpaisiko vielä kenties johonkin wanhan tavaran antiikkikuvastoon ja tekee samalla ihan oikeita töitä. Kuten esimerkiksi kehittää verkkokauppaa. Niin että jos olet käynyt kaupassamme ja sinulla olisi pikku hetki vastata neljään kysymykseen, ilahtuisin ja voisin hetkeksi unohtaa kaikenmaailman kauniit ja nihkeät huippumallit.

(palautekysely on päättynyt)

 


aan verkkokauppa ilman blogia? Se olisi verkkokauppa ilman blogia, ja sellaistahan me emme halua.

Elokuu 2018

Digimies saapuuAnssi1

Noni. Ovat sitten palkanneet meille sellaisen digimiehen. On kyllä aika nuori ja laihakin tuo Anssi. Näin verkkokaupantätinä sitä tajuaa, että jos hetkeksikään unohdat tilkitä kunnolla työpaikan ovet ja ikkunat, niin heti on joku nuori atk-nero työpöytäsi vieressä silmälasit ojossa ja kahden litran kahvimuki kädessä selittämässä, miten verkkokaupassa jokaisen nappulan väri ratkaisee. Ja että verkkokaupassa on hirveän tärkeää olla riittävän iso fontti. No DAA, tietenkin on! Että sitä näkee lukea myös aikuisnäöllä varustettu rouvasihminen.

Kohta se digimies kuulemma aloittaa asioiden tarkemman analysoinnin, mitähän sekin
mahtaa tarkoittaa. Niin että kyllä tässä on ihan kädet täynnä hommaa, kun pitää yrittää pysyä puolta nuoremman digimiehen perässä, kehittää verkkokauppaa ja samalla vetää vatsaa sisään näyttääkseen nuoremmalta ja hoikemmalta itsekin. Saatan tarvita apuanne ihan pian, pysykää kuulolla.
 


 

7.3.2017

Haastatteluhässäkkää

Eräät median edustajat pyysivät saada haastatella verkkokaupantätiä uuden kauppamme tiimoilta. Mutta ei se yhteiskunta kuulkaa sillä tavalla pyöri, että annetaan haastatteluja miettimättä seurauksia. Kyllä siinä aika selvästi on se vaara, että verkkokaupantädistä tulee kuuluisuus ja kohta onkin vuorossa kaikki ne radio- ja tv-haastattelut. Siitä seuraa mitä ilmeisimminkin oma talk show ja heti perään Suomen turhimman julkkiksen titteli. Verkkokaupantäti alkaa seurustella itseään puolta nuoremman jääkiekkoilijan kanssa. Sitten puolta nuorempi jääkiekkoilija löytää puolta nuoremman, tulee ero ja ahdistus. Verkkokaupantäti ajautuu ikäkriisiin, somekriisiin ja finanssikriisiin. Kevätdieetin epäonnistumista puidaan lehtien palstoilla aina syysdiettiin asti. Kyllä nyt on parempi vaan olla ihan hiljaa eikä antaa mitään haastatteluja.
 



27.2.2017

Eroahdistusta

Uudistunut verkkokauppamme avattiin viime viikolla ja siitä on tullut paljon positiivista palautetta, kiitos siitä! Verkkokaupantäti tosin kokee vielä pientä eroahdistusta integraatiomiesten lähdön jälkeen, eikä oikein ymmärrä, miksei olisi voinut pitää heitä. Oli niin hauska katsoa niitä epäuskoisia ilmeitä, ettäkö muka joskus ei niin kovin kauan sitten ollut lainkaan kännyköitä, tietokoneita eikä verkkokauppoja. Ei ollut energiajuomia, eikä Googlea. Integraatiomiesten aamuiseen kysymykseen "What's up?" kun täräytti silmää räpäyttämättä vastaukseksi "ETKK", oli tosi pitkään hiljaista. Eivät ymmärtäneet sen tarkoittavan ei tässä kurjuutta kummempaa. Ja se oli sentään trendikäs sanonta joskus, ei niin kovin kauan sitten.

 



20.2.2017

Onko kaiken pakko aina muuttua?


Uudistunut verkkokauppamme on nyt avattu. Verkkokaupantäti pyyhkii hikeä otsaltaan ja roikkuu samalla nuorten integraatiomiesten housunlahkeessa, etteivät nyt kuitenkaan ihan vielä lähtisi pois. Kun ei koskaan tiedä. Jos sitten kumminkin löytyy joku hirveä bugi, joka saa Vesuviuksenkin poksahtamaan ja verkkokaupantäti saa tietenkin kaikki syyt niskoilleen maailmanlaajuisesta katastrofista ja joutuu kukkahattuineen ikuiseen maahantulokieltoon, joka koskee kaikkia maailman maita. Mutta nuoret integraatiomiehet eivät ymmärrä täti-ihmisen tuskaa. He lähtevät ja lupaavat olla skypessä, chatissa, hesessä, disessä ja mesessä. OMG.

 



16.2.2017

Muodonmuutos


Verkkokauppamme on saamassa mukavan muodonmuutoksen lähipäivinä. Kyse ei ole siitä, että verkkokaupantäti vetäisi vatsan sisään näyttääkseen hoikemmalta ja lisäisi itselleen huulipunaa, vaikka sekin on kyllä laitettu kehityslistalle. Sen sijaan verkkokauppamme saa kokonaan uuden ulkoasun sekä paljon monipuolisia toimintoja! Toimitukset kulkevat yhtä sutjakasti kuin ennenkin. Vanha kauppa suljetaan tänään ja uusi kauppa avataan tulevana maanantaina 20.2.2017.

 



10.2.2017

Rusinat hukassa

Uusi verkkokauppamme on viittä vaille valmis ja tulee pian uunista ulos. Paljon on virrannut vettä Vantaanjoessa ja vähintään yhtä paljon energiajuomaa nuorten integraatiomiesten suonissa. Verkkokaupantäti teeskentelee ymmärtävänsä heidän sanojaan, kuten get-attribuutti, endpoint ja githubi. Onneksi heidät voi edes hetkellisesti vaientaa tarjoamalla tuoretta pullaa, jossa ei ole rusinoita. Nyppivät kuitenkin ne aina pois ja liimailevat ties minne. Verkkokaupantäti on yrittänyt myös pitää lippistä väärinpäin päässään ja sanoa heille mahdollisimman usein OMG, KVG tai LOL. Todellisuudessa verkkokaupantäti tuntee olonsa noin 100-vuotiaaksi, kuten isänmaammekin.

 



17.1.2017

Integraatiomiehet saapuivat


Verkkokauppamme uudistusta häärätään tukat tötteröllä ja integraatiomiehet pullistelevat teknisellä osaamisellaan verkkokaupantädille, joka kukkahattunsa alla mietteliäänä pohtii, mistä noita nuoria nörttejä oikein tulee? Puhuvat kummallista koodikieltä ja luulevat, että pizza on etelä-pohjanmaalainen perinneruoka ja että Coca-Cola tulee siitä mustasta lehmästä. Ilmoittavat kuulemma kyllä sitten sanomalla "noni", kun uusi kauppamme on valmis. Olemme kuulolla, olkaa ihmeessä tekin.